/* Your CSS Styles */ margin-bottom: -10px;
Month: July 2021

Viisi sanaa maailmasta

Maa, Vesi, Tuli, Tuuli ja Tyhjyys ovat olleet vuosituhansia maailmaa kuvaavia universaaleja sanoja. Aboagoran harjoittelija Johanna Juupaluoma luki läpi Miyamoto Musashin klassikkokirjan ja pohtii tässä tekstissä, mitä nämä sanat merkitsivät 1600-luvun samuraille ja mitä niihin puolestaan sisältyy 2020-luvun Turussa.

Maa, Vesi, Tuli, Tuuli ja Tyhjyys – vain viisi sanaa, joihin saa mahtumaan hyvin paljon.  Niiden avulla on kehitetty strategioita, luotu luokitteluja ja esitetty eri asioiden välisiä suhteita ja ominaisuuksia. Samoja sanoja on pidetty sen verran osuvina, että niitä on käytetty kuvastamaan jotain suurta niin tuhansia vuosia sitten kuin vielä nykypäivänäkin.

Ne muodostavat myös Aboagoran parhaillaan käynnissä olevan viisivuotisen The Five Rings -teemakokonaisuuden, jonka puolivälissä nyt ollaan. Elokuussa tarkastellaan Tuleen liittyviä aiheita ja ilmiöitä eri tieteen- sekä taiteenalojen keinoin. Teema on ollut tänä kesänä valitettavan ajankohtainen ympäristön kannalta, kun poikkeuksellinen helleaalto ja metsäpalot ovat aiheuttaneet tuhoja muun muassa Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa. Vaikka tapahtumassa tulen tuhovoima ja vaikutus ympäristöön ovat mukana, tulta käsitellään myös muista kulmista. Tulta löytyy ulkoavaruudesta maanuumeniin, se on energian- ja lämmönlähde ja sitä käytetään kuvastamaan eri tunteita.

Lue lisää vuoden 2021 ohjelmasta

Aboagorassa kunkin tapahtuman teemaa on käsitelty sekä hyvin kirjaimellisella että abstraktilla tasolla. Vuonna 2019 teemana oli Maa, jonka olemusta käytiin läpi esimerkiksi Etelä-Afrikan eläinten, geologian, kasvien äänten, paikkasidonnaisuuden ja saamelaisuuden kautta. Viime vuonna maailmanlaajuisen covid-19-pandemian takia ensikertaa hybridimuodossa järjestetyssä tapahtumassa matkattiin Veden mukana. Se vei lähelle Seilin saarelle, ammattisukeltajien mukaan ja merien takaa kuultiin etäyhteyksien avulla puheenvuoro esimerkiksi viihteen luomasta hai-ilmiöstä. Laajoja aiheita on varmasti myös luvassa, kun sarjaa jatkavat ensi vuonna Tuuli ja vuonna 2023 sen päättää lähes käsittämätön Tyhjyys. Sen jälkeen siirrytään jonkin aivan toisen kokonaisuuden pariin.

Näiden viiden elementin eli Maan, Veden, Tulen, Tuulen ja Tyhjyyden varaan on jaoteltu eri asioita jo kauan ennen ensimmäistä Aboagoraa. Yksi niihin ajattelunsa perustanut oli japanilainen samurai Miyamoto Musashi (1584­­­­–1645), jonka kendo-miekkailutaitoa käsittelevä oppikirja The Five Rings (Go rin no sho) tunnetaan nykyaikanakin.  Suomeksi se on käännetty Maa, Vesi, Tuli, Tuuli ja Tyhjyys (Otava 2009). Kun Aboagoran nykyistä teemakokonaisuutta suunniteltiin, Musashin kirja valittiin sen lähtökohdaksi. Päätin myös lukea tämän kirjan, kun tänä kesänä tulin mukaan tekemään Aboagoraa ensimmäistä kertaa.

Myamoto Musashin muotokuva Edo-kaudelta (tekijä tuntematon). Kuva: Kumamoto Prefectural Museum of Art (Wikimedia Commons).

Suurin yhdistävä tekijä Musashin teoksen ja Aboagoran välillä on siinä, että kummassakin tapauksessa viisi elementtiä jakavat kokonaisuuden osiin ja luovat punaisen langan, jota seurata. Musashin käyttötarkoitus elementeille on kuitenkin eri kuin Aboagorassa. Hän on soveltanut ja yhdistänyt niitä kehoon, miekkailuun ja samuraina elämiseen. Musashi on jaottelut taistelun osat Maan, Veden, Tulen, Tuulen ja Tyhjyyden mukaan, joista Tuli merkitsee varsinaista taistelutilannetta.

Elementit tuntuvat kuvastavan Musashille ensisijaisesti samurain henkistä puolta, ja ne on yhdistetty ajatukseen taistelijan kehosta ja toiminnasta. Kirjassa kerrotaan kuinka nimessä oleva Go rin merkitsee viittä kehää, ja se tarkoittaa buddhalaisuudessa ihmisruumiin viittä osaa: päätä, kumpaakin kyynärpäätä sekä kumpaakin polvea.

Musashin viestin voi tiivistää vaikka näin: Taistelussa on oltava strategia, jota keho ja mieli yhdessä noudattavat, tai muuten tuhoutuu. Hänelle tuon oikeaan päämäärään vievän strategian muodostaa käsitys viidestä elementistä. Niihin sisältyy Musashin mukaan kaikki tarvittava.

Musashin oppien leviämiseen yhtenä syynä on pidetty sitä, että niitä on myöhemmin hyödynnetty muilla elämän osa-alueilla, kuten liike-elämässä. Kun länsimaissa kiinnostuttiin Japanin liike-elämän strategioista, kiinnostus heräsi myös Musashin teokseen samaan tapaan kuin se oli herännyt huomattavasti varhaisempaan kiinalaisen Sunzin Sodankäynnin taitoon (400 eaa).

Varsinaista elementtien syvintä olemusta ja mitä ne tarkalleen ottaen merkitsevät, Musashi käsittelee melko lyhyesti ainakin kirjan suomenkielisessä käännöksessä. Ehkä hän on olettanut, että lukijalle niiden merkitys on tuttu.  Japanilaisessa kulttuurissa varsinkin tuohon aikaan ne hyvin todennäköisesti olivatkin, sillä ajatus viidestä elementistä ei ole Musashin oma.

Oikeastaan elementti-ilmiö tunnetaan universaalisti, vaikkakin hieman eri muodoissa. Varsinkin Itä-Aasian maissa tällainen ajattelu ulottuu laajalle eri elämän osa-alueisiin ja sitä on sovellettu moniin tarkoituksiin.

Musashin käyttämä jaottelu on sellaisenaan peräisin japanilaisesta buddhalaisuudesta, jossa jako niin ikään tunnetaan kosmoksen muodostaviin maahan, veteen, tuleen, tuuleen ja tyhjyyteen. Siitä voidaan käyttää sekä nimeä Go dai eli viisi suurta että Go rin eli viisi kehää. Hyvin karkeasti tiivistettynä Go dain mukaan viisi elementtiä voivat kuvastaa esimerkiksi seuraavia asioita, jotka tuntuvan olevan myös Musashin kirjoitusten taustalla:

MAA

Pysyvyyttä ja fyysisyyttä. Kaipuuta siihen, että asiat pysyvät ennallaan, muuttumattomina.

VESI

Mukautumista ja joustavuutta tilanteiden mukaan.

TULI

Asioita aikaansaava ja eteenpäin vievä voima, motivaatio ja intohimo.

TUULI

Kasvua, oppimista ja laajentumista. Jonkinlaista avointa mieltä sekä itseään että muita kohtaan.

TYHJYYS

Tila, josta esimerkiksi energia ja luovuus kumpuavat. Kuvastaa asioita järjen ulottumattomissa ja maailman joskus paradoksista tai harhanomaista luonnetta.

Kontekstista riippuen elementtien merkitykset ja sisällöt vaihtelevat. Usein puhutaan esimerkiksi klassisista peruselementeistä, kun niihin viitataan. Yhteistä eri uskonto- ja kulttuuritaustoista kumpuaville elementtijaoille on siinä, että ne ­ovat muodostaneet rungon jonkinlaiselle maailmankaikkeuden ja muiden suurten kokonaisuuksien filosofiselle jäsentelylle jo vuosituhansien ajan. Tieteellisinä totuuksina niitä ei voi kuitenkaan pitää nykyaikana.

Elementit yhdistävät erityisesti idän uskontoja kuten hindulaisuutta ja buddhalaisuutta, mutta jo pelkästään niiden sisällä variaatioita on useita. Yksi tunnetuimmista on Kiinassa Han-dynastian (200 eaa.) aikana leviämään lähtenyt Wuxing, jolla on vahva vaikutus vieläkin kiinalaiseen ajattelutapaan, uskomuksiin ja kulttuuriin. Siihen perustuvat esimerkiksi kiinalainen lääketiede, astrologia ja fengshui, mutta se näkyy myös hyvin arkisissa asioissa kuten ruuanlaitossa ja väreissä. Tuulen ja tyhjyyden tilalta siinä viiden elementin (tai vaiheen) joukkoon kuuluvat puu ja metalli. Intiassa ja hindulaisuudessa maa, vesi, tuli, ilma ja avaruus tunnetaan puolestaan nimellä Pancha Bhoota.

Samat elementit olivat läsnä myös antiikin Kreikassa sekä muissa sen ajan kulttuureissa, kuten Persiassa. Antiikin Kreikassa neljän elementin jaottelun kehittäjänä pidetään filosofi Empedoklesta, jonka ajatuksia Aristoteles myöhemmin täydensi muun muassa lisäämällä siihen tyhjyyden (eetterin) käsitteen.

Mitä syvemmin eri uskontojen ja kulttuuritaustojen elementtijaotteluihin tutustuu, sitä enemmän yksityiskohtia ja tasoja huomaa niihin sisältyvän. Jaottelua on sovellettu niin kirjallisuuteen, ennustamiseen kuin taistelulajeihinkin. Sen vaikutuksesta jälkiä voi löytää renessanssiajan eurooppalaisesta kuvataiteesta, japanilaisesta nykyarkkitehtuurista tai vaikkapa tietokonepeleistä. Tiivistettynä viittä elementtiä voi pitää yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka eri kulttuureissa ja uskonnoissa saatetaan näennäisesti puhua samoista asioista ja kysyä samoja kysymyksiä, mutta voidaan päätyä eri lopputuloksiin ja ymmärtää samoja asioita monin tavoin.

Universaalin ulottuvuuden takia elementit ovat sopineet myös Aboagoran teemoiksi, sillä maailma eri muodoissaan kulttuureineen ja uskontoineen on ollut Aboagorassa läsnä ensimmäisestä tapahtumasta lähtien. Aiempi Aboagoran monivuotinen teemakokonaisuus vuosilta 2016–2018 niin ikään ammensi teemansa historiasta, kun se sai inspiraationsa norjalaisesta mytologiasta.

Mutta jos Musashi valjasti elementit kuvaamaan jotain olennaista samuraina olemisen sisäistämisestä buddhalaisessa kontekstissa, Aboagorassa tarkoituksena ei ole kuitenkaan tarkastella elementtejä yhden uskonnon, ideologian tai perinteen mukaisesti vaan päinvastoin. Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys toimivat kukin vuorollaan temaattisina lähtökohtina, joista käsin tiedettä ja taidetta yhdistämällä tutkitaan maailmaa sen eri puolineen.

Teksti: Johanna Juupaluoma (Aboagoran tuotanto- ja viestintäharjoittelija 2021)

Lähteet:

Miyamoto Musashi: Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys, Otavan Kirjapaino Oy 2009 (Alkuperäisteos Go rin no sho, 1645. Suomennoksen perustana A Book of Five Rings, Victor Harris 1974)

Encyclopedia Britannica

Philip Ball: The Elements – A Very Short Introduction, Oxford University Press 2004

Stanford Encyclopedia of Philosophy, Stanford University